Sleep is overappriciated

Minä, tunnettu vuorokausirytmihäiriöiden puolestapuhuja, olen suoriutunut jälleen.
Tätä kirjoittaessani kello on 01:20 paikallista aikaa. Siis Suomessa. Olen herännyt edellisenä aamuna 05:35 ja siirtynyt suihkun kautta ihmettelemään Helsingin Rautatieaseman halliin, miten vaikeaa kahvin ja sämpylän tilaaminen voi olla.
Ei minulle. Jos se ei ollut jo selvää. Kunnioitan vanhuksia sinällään, mutta 60-vee rouvan arpominen niin kahvin, sämpylän kuin maksamisenkin suhteen vei voiton alkutunnelmasta.
Tunnelmaa kevensi havainto Timosta, joka varsin casuaalisti poltteli tupakkia jo sovitun laiturin vierellä.
Kumpikin edustaa wanhaa sukupolvea, joka lähtee ajoissa ja jopa aiemmin, jos ei muutakaan puuhaa ole.
Pääsimme siis jännittävälle seutuliikenteen matkalle 615V.
Kysymykseen "Meneekö tämä V:kin ulkomaan terminaalille ?" osasi kolmisenkymmentä kevättä katsellut neitokainen vastata "mmggrrrlllgabbll".
Otimme riskin ja astuimme kyytiin.

Kiitos nykytekniikan, Finnairinkin lennoille voi ilmoittautua eli "tsekata ineen" jo ennen viimeistä kuulutusta.
Saimme nopeaa, asiallista ja ennenkaikkea ystävällistä palvelua. Kiitos, luukun 254/253 täti  :)

Kun kalsaripakaasista oli päästy eroon, aloimme arpoa seuraavaa siirtoa, joka olisi iloisten turvatarkastajien kanssa vehtaaminen.
Molemmat olimme sitä mieltä, että menemme vaikealle. Tai oisemmalle.
Onneksi oli opasteita.
Turvatarkastuksissa mulla käy ihan törkeän huono tuuri. Mulla on liikaa rautaa veressä tai jotain, mutta jopa boksereissa seisoessani kone piippaa. Ja tarkastajaksi osuu joku piikkipystytukkainen juniori.
Joka ilmiselvästi nauttii "tarkistaessaan" lovehandlesini ja boksereideni sisäreunan.
Huokaus.

Jossain määrin ironista, tai jopa tragikoomista on katsella turvatarkastuksen jälkeistä aulatilaa, jossa "aikuiset" ja "vakavamieliset" ihmiset yrittävät pujotella vöitään ylipainoisten ruhojensa peitoksi hankkimiensa puolijoukkuetelttojen tueksi...
Tässä vaiheessa viimeistään on pakko siirtyä anniskelutoiminnan tukijaksi.

Kiitettävästi onkin Finnavia/jne/whatever tarjonnut vaihtoehtoja.
Tosin vaihtoehdot supistuvat tilaushetkellä. Lapparia ei jumanklavita halua juoda enää kukaan.
Hinnoista on turha edes mainita.
Itselleni on vaikeaa, niin vaikeaa uskoa "kansainvälisen lehdistön" ja "requent flyereiden" ylistäviä lausuntoja, kun koko friikin' lentoasemalta ei löydy yhtään oikeaa sikaria ???

WC:t ovat tilavia sekä siistejä. Siitä plussa. Ja jopa tuoksuvat siedettäviltä.
Koneeseennousu on ehkä sujuvinta, mitä länsimaisen demokratian ja rahavallan tytär voi lapsilleen 2010 tarjota.
Nappaamme ilmaiset IltaSanomat ja Kauppalehden. Jälkeenpäin kaduttaa, etten tarrautunut Helsingin Sanomiin. Tilanne tuli niin äkkiä.

Lentoemot ovat siedettäviä ulkonäöltään (lieneekö oman iän mukanaantuoma kriittisyys mukana ?), mutta vallan ammattitaitoisia. Jopa überemäntä, joka tuskin osaa sujuvaa suomea rantaruotsalaisuudeltaan, on ihQ-ystävällinen. WHAT ?
Olutkin maksaa. No, eihän se enää ole olutta, vaan kepulaisittain tuettua kehitysaluepienteollisuutta Olvin brändillä.
Sämpylä on positiivinen ylläri. Kun muistaisin nimen Oob-Guuba ? Olivo-di-Bolivia ?
Whatever. Varsin siedettävä.

Tiedotus nykylennoilla on vallan ihastuttavaa ja henkilökohtaista. Olen jo ajatellut lisätä Jyrin ja Petrin joulukorttilistalleni.
Tosin kumpikaan heistä ei kertonut, että Airportshuttlea odottaa 40 japanilaista ja kuusi suomalaista edellisvuoden yhden satunnaisen matkaajan  (ei sukua) sijasta.
Lady Fortuna astuu peliin ja olemme toisessa pikkubussissa, ilmestyskirjallisen kuuden (6) minuutin odotuksen jälkeen.

Öskär Kögörszvrtrscfr... ajaa meidät sujuvasti hotellille. Olemme hotellilla noin 11:45 paikallista.
Ja aurinko aukeaa jälleen.
Respan kuningatar on Agnes.(heittomerkkejä sinne tänne)
Saamme huoneen heti, vaikka 15:00 on normi. WiFi on rikki, joten saamme kaapelin, jolla pääsemme kiinteään hotelliverkkoon. TADAA-hähöm.
On aika kotiutua. Edes kolmeksi yöksi.

Maisema on pärCeestä. Sisäpihan terassille avautuva rapattu valkea tiiliseinä.
No, sanottakoon silti, että...
-ylin kerros
-oma, manuaalisesti ohjattava ilmastointi
-ei äänen pihaustakaan muualta
-huoneessa ohjelmoitava safebox
-pikkuruisessa littu-tv:ssä unkariksi dubattuja Frendejä (?)

Malttamattomina yritämme asettua ja valmistaudumme kohtaamaan kaupungin, jossa kumpikin olemme jo  vierailleet...